Siirry suoraan sisältöön
Home » Blogi » Piktorialismi korosti valokuvauksen estetiikkaa

Piktorialismi korosti valokuvauksen estetiikkaa

Piktorialistiset valokuvat ovat utuisen kauniita.

Piktorialismi on ensimmäinen kansainvälinen valokuvauksen suuntaus, joka vaikutti noin vuodesta 1885 1900-luvun alkupuolelle. Suomessakin tyylisuunta inspiroi valokuvaajia 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylisuunta tavoitteli valokuvauksessa maalaustaiteen vaikutelmaa. Ominaista tyylille oli utuisuus, pehmeäsävyisyys ja tietty epätarkkuus. Tyylisuunta pyrki muuttamaan käsitystä, että valokuvaus olisi vain todellisuuden mekaanista kopioimista. Valokuvia käsiteltiin kuvien kehitysprosessin vedostusvaiheessa, jossa valokuvaajat halusivat häivyttää maalauksellisuutta häirinneitä yksityiskohtia.

Piktorialismi näki valokuvauksen omana taiteen lajina

Piktorialistinen käsitys valokuvauksesta levisi Suomeen Ruotsista ja Keski-Euroopasta 1890-luvun lopussa. 1920-luvun jälkeen tyylisuuntaan alettiin suhtautua myös kriittisesti, koska sitä alettiin pitämään maalaustaiteen kopioimisena. Kuvataiteen kopioiminen jättää varjoon valokuvaustaiteen omat vahvuudet. Piktorialismi jäljitteli impressionismia tietynlaisessa pehmeydessä ja art nouveauta sekä symbolismia muotoilun vahvuudessa ja kuvioiden abstrakteissa piirteissä.

Nicéphore Niépce kuvasi vuonna 1826 heliografian, joka on tiettävästi ensimmäinen valokuva. Tuolloin 1800-luvun alussa vallitsi naturalismin tyylisuunta, joka pyrki kuvaamaan suoraan todellisuutta siten kuin se nähtiin. Piktorialismi sen sijaan korosti romanttista pehmeyttä. Kun 1900-luvun alussa modernismin eri suuntaukset levisivät yleisesti käytetyiksi, koettiin piktorialistinen kuvataiteen ja etsauksen romanttinen jäljittely vanhanaikaiseksi.

Valokuvataiteen syntyminen

Piktorialismi oli vallalla vain muutaman vuosikymmenen, niinpä se on valokuvataiteen tyylisuuntana lähes unohdettu. Valokuvaajat olivat taiteilijoita, sillä vain luovuus oli rajana kuvien vedostusvaiheessa. Tyylisuunta merkitsi valokuvataiteen syntyä: valokuvaaminen ei ollut vain todellisuuden toistamista. Kuvilla haluttiin kertoa enemmän, varsinkin muotokuvissa huomio oli kasvoissa ja mallin silmissä, kun taas valokuvattava muuten jätettiin epätarkaksi.

Avainsanat: